17.5.07

Tekniikka, kääntäminen ja työstö

Eilisenkin Elävien Runoilijoiden Klubin keskustelu ja musiikki kiertyivät kätevästi yhden teeman ympärille: tekniikan (viimeksihän ironian). (Muistelin hiljaa mielessäni väärin, Pauliinan taannoin muovaama runouden määritelmä ei ollut viisi- vaan nelisanainen.) Keskustelu muistutti tällä kertaa kovasti monologeja, mutta aiheet kiertyivät kuitenkin kuin puolivahingossa tai salaa yhteen. Lau Nau lauloi lopuksi kauniilla äänellään ja kertasi teemaa vempeleillä, tekniikalla, jolla muovattiin erittäin ei-pro -soittimista lähtevistä äänistä maisema.

Puhe kirjoittamisen tekniikoista sai ajatukseni harhailemaan niin, että päädyin miettimään runouden kääntämistä. Voisin piruuttani koettaa kääntää täällä hieman enemmänkin kuin jonkin satunnaisen palan. Maaliskuisen matkan jälkeen olen näet vähän väliä haikaillut Apollinairen eläinrunojen äärellä. Käänsin silloin nopeasti yhden; korjaan käännöstäni sanan verran. Vieläkään se ei tunnu kovin hääviltä:

Méduses, malheureuses têtes
Aux chevelures violettes
Vous vous plaisez dans les tempêtes,
Et je m'y plais comme vous faites.

Meduusat, karvaa sinertäväistä
Kasvaa noista kurjista päistä
Te pidätte rajuista säistä,
Myös minä pidän säistä näistä.

Tavumäärät ovat kohdallaan ja pidän t-kirjaimia säkeiden loppujen lähellä tärkeinä. Mutta mitä vielä? Ehdottakaa? Jos ehdotuksenne innostavat, otan ennen pitkää tänne käännettäväksi seuraavankin eläinrunon.

Tunnisteet: , ,

22 Comments:

Blogger Suojakänni said...

Hm, pitää vaiko nauttia? "Nautiskelette rajuista säistä"?

Tuli hinku lukea pitkästä aikaa Apollinairea.

17.5.07  
Blogger Tris said...

Viimeinen säe ei jotenkin toimi .. "säistä näistä". Se kuulostaa vähän kömpelöltä ja sisältää liikaa informaatiota noissa sijamuodoissa ja muissa - loppusoinnutkin liian lähekkäin. Eli sitä nopeaa runouden säkeen tuomaa oivallusta/mielihyvää ei tule vaan joutuu pohtimaan hetken liian kauan.

Jää jopa miettimään taipuuko "säistä" noin tuossa yhteydessä mutta mitenkä se muutenkaan taipuisi. Ei se kuitenkaan kuulosta ihan oikealta. Harmi etten osaa ranskaa varsinkaan tajua sen ääntämyksen päälle.

17.5.07  
Blogger Tris said...

Kolmanteen tai neljänteen säkeeseen pitäisi varmaan saada pidempi "äistä" loppuinen sana... "ensimmäistä" "ymmärtäväistä" tms.

17.5.07  
Blogger Eufemia said...

Suojakänni, tuo voisi toimia, tosin muodossa "nautiskelette myrskysäistä" tai "te nautitte rajuista säistä" niin tavuja ei tule liikaa.

Tristan, minäkään en oikein pidä viimeisestä säkeestä (toisaalta en myöskään ensimmäisestä...). Pitäisi keksiä joku hyvä ja riittävän lyhyt synonyymihko myrskylle tai säälle.

17.5.07  
Blogger Timo said...

Aloittaisin päillä kuten alkuperäisessäkin, ja ottaisin vapauden vaihtaa "kurjan" "synkäksi", siis esimerkiksi:

"Meduusat, synkistä päistä
suortuvaa sinertäväistä"

Olen säilyttänyt tässä venytetyn loppusoinnun, vaikka fiksaatiot ovat vaaraksi. Hankitut ongelmat kasautuvat loppuun... Miten muuten kuuluisi viimeisen säkeistön sanatarkka suomennos? En hallitse ranskaa niin hyvin, etteivätkö ihan tavalliset idiomit saattaisi hämmentää. Kun tiedän, osaan ehdottaa.

18.5.07  
Blogger Timo said...

"Te nautitte rajuista säistä,
Itsekin nautin just näistä."
!!??

18.5.07  
Blogger Eufemia said...

Sanatarkka suomennos kuuluisi suunnilleen näin:

Meduusat, onnettomat päät
Violetilla tukalla
Viihdytte myrskyissä,
Ja minä viihdyn kuten te teette.

"Just näistä" on hauska, muttei ehkä tyyliltään kuitenkaan oikea. Haluaisit siis lyhentää joka säettä tavun verran? No, ehkä se kävisi.

18.5.07  
Blogger Tris said...

"Te nautitte rajuista keväistä
Minäkin pidän näistä säistä"?

18.5.07  
Blogger Tris said...

Ai niin tavut..

"Meduusat, karvaa sinertäväistä
Kasvaa noista kurjista päistä
Nautitte rajuista keväistä,
Pidän aivan samoista säistä."

(sanavahvistuksessa lukee "bissu".. hassua :)

18.5.07  
Blogger Eufemia said...

Ei, en tahtoisi lisätä runoon kevättä kun siinä ei kevättä kerran ole. Tempête merellä tuo ainakin minulle mieleen pikemminkin syys- kuin kevätmyrskyt.

18.5.07  
Blogger Tris said...

Harmi. Se kuulosti minusta hyvältä. Jospa kevään tilalle keksisi jonkun toisen "äistä" loppuisen kolmitavuoden sanan...

Entäpä jos vaihtaisi lopputavuksi "pää(t)" "sää(t)" "jää(t)" jne.? Rikkoutuisiko alkuperäinen rytmi?

18.5.07  
Blogger Tom Nokkeli said...

Meduusat, te synkät päät,
tukat violetit näät,
ja syysmyrskysäät,
mä tykkään.

18.5.07  
Blogger Timo said...

Halusin lähinnä poistaa täytesanat, joita alkuperäisessä ei ole. Viimeinen säe ei ole yhtä tiukka kuin muut vaan eräänlainen kepeä huoahdus, jonka sävy (sellaisena kuin sen hahmotan) kääntyy ilmeisen hankalasti.

18.5.07  
Blogger Timo said...

Meduusat, synkissä päissä
violetikkäissä
Te viihdytte myrskysäissä
Aivan kuin minäkin näissä.

Meduusat synkkähahmoiset
Päät violettihiuksiset
Teille käy meret myrskyiset,
Oomme siis samanmieliset.

et cetera et cetera...

18.5.07  
Blogger Tris said...

Minusta Eufemian käännöksen "Kurjat päät" toimii huomattavasti paremmin kuin "synkät päät". Jälkimmäinen heittää runon hassun vakavaksi ja tahattoman koomiseksi ja varmaan runossa alunperin ollut ilkikurisuus kuolee.

Oletan että alkuperäiseen runoon sisältyy juuri ilkikurisuutta?

19.5.07  
Blogger Tom Nokkeli said...

No juu. maalöröös kai tarkoittaa onnettomat. Siis:

Meduusat, te onnettomat päät,
retuliinit tukat,
kellutte myrskysäät,
mitkä minua miellyttävät.

19.5.07  
Blogger Timo said...

"Synkkä pää" soi jynkemmin, mietin kurjassa päässäin.

19.5.07  
Blogger Eufemia said...

Liikojen täytesanojen poistaminen on hyvä, mutta en tahtoisi tehdä säkeistä ainakaan eri mittaisia; jokaisessa saisi olla sama määrä tavuja.

Luen sanan "malheureuse" tuossa hieman eri tapaan kuin te, en lausuntona meduusojen vaan kirjoittajan kokemuksista: kirjoittaja pitää (ruumiittomia) päitä (tosiaan ehkä ilkikurisesti) kurjina. Synkkyydestä puhuminen muuttaa merkitystä tylsempään suuntaan, oletukseen, että meduusat itse olisivat jotenkin synkän mietteliäitä.

Sanan "se plaire" (viihtyä, kukoistaa) toistaminen on alkutekstissä minusta olennaista. Kokeilen taas:

Meduusat, kurjista päistä
Takkua sinertäväistä
Te nautitte myrskysäistä,
Niin nautin minäkin näistä.

Mutta totta kyllä, että "-äistä" on naurettavahkon pitkä soinnuksi.

19.5.07  
Blogger Timo said...

Tuo taitaakin olla ensimmäinen käännösversio, jossa tavumäärä pysyy samana. Ei ihan hassumpaa, vaikka mietin, pitäisikö palata "pitämiseen" siitä huolimattä, että lyhyt "pi"-tavu on rytmisesti aavistuksen kömpelömpi kuin "nau". Nauttimisessa on ehkä sama ongelma kuin synkkyydessä: turha romantiikka. Mutta, kysyy ranskaa huonosti osaava, eikö alkuperäisessä runossa tavujen määrä vaihtele kuudesta kahdeksaan?

19.5.07  
Blogger Tuomas Korppi said...

Meduusat, karvaa sinertäväistä
Kasvaa noista kurjista päistä
Te nautitte rajuista säistä
En minäkään myrskyä väistä

19.5.07  
Blogger Eufemia said...

Timo, itse asiassa en ole aivan varma kuinka tavut pitäisi tuossa laskea, sillä ranskan tavutus voi olla aika luovaa - erityisesti kun puhutaan runoista. Uumoilen, että kolmessa säkeessä on 7 tavua ja yhdessä kahdeksan (ääntymättömät loppu-e:t kun kai lasketaan säkeiden sisällä muttei lopussa). Löysin tällaisen esimerkin asian epäselvyyttä selittääkseni:

==> J'en fou-is ce trésor dans mon âme immortelle
Koska kyseessä on aleksandriini, "en fou-is" lasketaan kolmeksi tavuksi.

==> Mais cestui-là,Morel,n'est pas mauvais ouvrier
Samasta syystä "ouvrierissa" lasketaan tässä olevan vain kaksi tavua.

Punainen nörtti, ei hassumpi lopetus. Runon ironia kuitenkin kärsii hieman, sillä kirjoittajaminähän rinnastaa itsensä "kurjiin päihin" jotka kukoistavat myrskyssä. Rinnastukseen ei sisälly mielestäni juurikaan urheudenjulistusta, toisin kuin väitteeseen, ettei väistä myrskyä.

19.5.07  
Blogger kattoratsastaja said...

Meduusat, te irtopäät kurjat
ja purppurakutrinne hurjat
riemuin sietävät aallot nurjat
myös lempeni saa ilmat julmat!



Yritys kelvottomalla ranskallani; tavujako menee sentään tasan.

21.5.07  

Lähetä kommentti

<< Home