16.3.07

Verona – Genova – Barcelona – Toulouse

Vaihto-oppilasäitini Anita ajoi minut Veronan asemalle eilen puolenpäivän aikoihin. Vaihdoin junaa Milanossa; ensin sain juosta, sitten junan lähtö viivästyi 20 minuuttia. Genovassa en uskonut aseman setää vaan kävelin laivalle matkalaukkuani vetäen. Satamarannan yllä, meren ja kaupungin välissä ilmassa kulkee tolkuton monikaistainen moottoritie. En löydä siitä kuin huomattavasti liikaa kaunistelevia kuvia. Sataman tavarasäilytys oli kellarikerroksessa, jonne pääsi vain portaita pitkin, ja laukun raahaaminen niitä ylös rikkoi siitä yhden kantokahvan. Tavarasäilytyksen nainen kuitenkin antoi minulle ammattimerenkävijäalennuksen koska viehättyi siitä, että nuori nainen matkustaa yksin. Sain odottaa laivaanpääsyä hyvin epätodennäköisessä paikassa, laskusillan kupeessa pimeässä rekkojen ajaessa sisään.

Laivalla minulla oli paikka neljän hengen hytissä, mutta koska muut eivät halunneet moista paikkaa, sain oman hytin. Laiva ei ollut niin tyly kuin lautta Saksasta Suomeen viime keväänä, mutta paljon hillitympi se sentään oli kuin ruotsinlaivat. Rekkakuskien ja lepotuolipaikoilla matkaavien espanjalaisnuorten lisäksi laivassa oli noin 50 amerikkalaista: luokallinen teini-ikäisiä koululaisia ja runsaasti heitä kaitsevia aikuisia. Aurinko paistoi tänään merellä kun heräsin. Amerikkalainen setä halusi ottaa minusta kamerallani valokuvan kannella, häntä kai säälitti kun minulla ei ollut matkaseuralaista ottamassa tarpeellista kuvaa todisteeksi siitä, että olin siellä tosiaan. Myönnyin tehdäkseni hänelle mieliksi.

En ollut varma ehtisinkö viimeiseen Ranskaan lähtevään junaan, sillä se lähti vain tunti laivan saapumisen jälkeen. Koska minut kuitenkin laskettiin ensimmäisenä maihin ja taksi ajoi Barcelonan halki 80 km/h, ehdin mainiosti. Juna tuli maiden rajalle illan hämärtyessä. Kuulutukset luettiin siinä vaiheessa matkaa espanjan lisäksi katalaaniksi, ja hämmennyin hieman kun katalaaniksi ilmoitettiin, että saavumme Porvooseen. Oikeasti kylän nimi on Portbou. Poliisien tarkistettua junan lähdimme liikkeelle, ja saman tien tuli uusi kuulutus, ensin espanjaksi ja sitten ranskaksi, että juna sopeutuu nyt ranskalaiseen raideleveyteen. Kolinan ja nirskeen jälkeen kuulutettiin, ensin ranskaksi ja sitten espanjaksi, seuraavan pysähtymispaikan nimi, jonka olen unohtanut. Sinne oli Portbousta noin 500 metriä, mutta matka kesti raideleveyteensopeutumisineen hyvinkin 20 minuuttia. Narbonnessa ehdin vaihtaa TGV:hen vain koska sekin oli myöhässä.

Toulousessa sisareni, joka nyt kolistaa tiskattavia astioita, löytyi asemalta. Kadulla odotti kaksi hänen koulutoveriaan autossa, jonka yksi ovi ei avaudu ollenkaan ja yksi ei mene kunnolla kiinni. Toinen heistä poistui autosta liikennevaloissa hieman myöhemmin solahtamalla sujuvasti ulos ikkunasta. Akrobaatti kun on. Saimme kyydin sisareni ovelle asti. Söimme juuri, taidan mennä nyt nukkumaan ja patistaa sisareni tekemään samoin.

Tunnisteet:

17 Comments:

Anonymous Anonyymi said...

Terveisiä sille sisarellesi.

16.3.07  
Blogger repardpo said...

Äh, sain matkakuumeen.

16.3.07  
Blogger Eufemia said...

Tuuli, sanon kun hän tulee koulusta. Repardpo, hähää.

16.3.07  
Blogger repardpo said...

Reissut Genovasta pitkin rantaa Kataloniaan pakottavat minut suunnittelemaan uusia juttuja Venetsian ja Slovenian välillä.

16.3.07  
Anonymous Anonyymi said...

Piti tulemaan jatkamaan keskustelua, joka jäi hieman kesken tuolla Junakohtauksen blogissa. Kiva blogi ja kirjoitat näpäärää kuvausta.

Lainaus: 'Octavius, kyllähän turvattomuuden lisääntyminen eurooppalaisissa suurkaupungeissa harmittaa minuakin. Minä vain en arvele, että turvattomuuden lisääntyminen johtuisi niin yksioikoisesti maahanmuutosta kuin sinä näyt arvelevan. Pidän mm. jo mainittua linnakkeenrakentamista olennaisena syynä turvattomuuden lisääntymiseen. En huomannut, että olisit esittänyt mitään konkreettisia ratkaisuehdotuksia huolenaiheisiisi. Kuten sanoin, meuhkaamisesta ei ole hyötyä.'

Kaipailit konkreettisia toimia eikä meuhkaamista. En ala nyt analysoimaan meuhkaamisen merkitystä enkä arvolatausta sanana, mutta konkreettisena toimena sanoisin, että islamilaista maista ja Afrikasta maahanmuutolle laitetaan tulppa. Eikö olekin helppoa?

Suomenkin mahdollisesti tuhoava Afrikasta ja islamilaisista maista tuleva monikulttuurisuus on ikuista. Siitä ei pääse koskaan eroon. Se on kuin syöpä.

Toinen pointti on se, että minulla on lapsia, joiden en halua elävän parantumattomasti sairastuneessa yhteiskunnassa malliin Belgia, Hollanti, Ranska tai Ruotsi. Kaava on aina sama: sopeuttamista, vero€urojen tuhlausta, slummeja, turvattomuutta, raiskauksia, alkuperäisväestön siirtyminen ensin maan sisällä ja pahimmassa tapauksessa maasta pois, koulujärjestelmän lahoaminen äläbäwälään, yksityiskoulujen yleistyminen, sananvapauden vakavat rajoitukset, yhteiskunnan eriarvoistuminen, vartijoiden tulva, sosiaalipalveluiden yksityistäminen, kriittisten ajatusten esittäjien fatwat, linnoitettujen (=turvallisten) asuinalueiden rakentaminen, jne…

Kolmas pointti on se, että työni puolesta minulla on paljon kontaktipintaa länsi-Euroopassa: tuttavia, kavereita, liiketuttavia ja kollegoita. Olemme keskustelleet asiasta useita kertoja ja hyvin syvällisesti. Se on ollut erittäin opettavaista.

Olen pahoillani, jos tämä oli mielestäsi meuhkaamista, mutta tämä on totta, faktaa kaikkien saatavissa olevien tilastojen ja omin silmin nähdyn todellisuuden kanssa. Vai elänkö jossain harhamaailmassa...:)?

Olet luultavimmin eri mieltä ja olisikin mukava kuulla, mistä tuo kehitys johtuu jos ei maahanmuutosta? Oranssista kuukumunasesta, vai mistä? Kokonaan toinen asia on taas se, että jos ei pidä suomalaista lintukotoa puolustamisen arvoisena ja haluaakin muuttaa länsimaisen yhteiskunnan perusolemuksen.

Räntäsateisin terveisin Suomesta, Octavius.

18.3.07  
Blogger Eufemia said...

Octavius, mikä se sellainen tulppa on? Tulppa, joka estää laittoman maahanmuuton kun laillista ei ole? Millainen se on, miten se toteutetaan? Jos sillä tukitaan vain Suomi, mitä maan rajoilla tapahtuu? Jos sillä tukitaan koko Eurooppa tai edes suurin osa siitä, mitä tukitun alueen rajoilla tapahtuu? Mitä niille ihmisille tapahtuu, jotka nyt "tänne" pyrkivät? Oletatko, että he noin vain lakkaavat olemasta tai haluamasta pois sieltä, missä nyt ovat? Miten se, että rakennetaan linnoitus ("tulppa"), estää sen, että rakennetaan linnoitus (vartijat, linnoitetut asuinalueet)?

Esittämäsi idea ei siis mielestäni ole käytännön ratkaisu. Konkreettisena toimena sitä voidaan pitää, mutta että helppoa - ei tosiaan.

Mainitsemistasi Euroopan maista Suomea on muuten mielekästä verrata vain Ruotsiin, sillä muut ovat entisiä siirtomaaisäntämaita. Alankomailla ja Ranskalla on edelleen merentakaisia alueita.

Minua hämmentää kuvauksessasi se, että esität tietyssä historiallisessa tilanteessa tapahtuvan kehitysprosessin pelkistäen sen täysin historiattomina esitetyiksi syyksi ja seuraukseksi. Puhut kuin tyhjästä ilmestyisi "maahanmuuttajia", ja sitten seuraisi pahoja asioita. Muuten olisi ollut hyvin ja kaikki kuten aina ennenkin. Maailma on kuitenkin toisenlainen ja kuvauksesi kanssa yhteensopimaton: mikään ei ole koskaan pysynyt ennallaan kovin kauaa. Haikailemasi länsimaisen yhteiskunnan perusolemus, jos sellaisesta voi missään mielessä puhua, lienee lähinnä siinä, että länsimaat ovat sopeutuneet muutoksiin ja tehneet ne osaksi itseään.

18.3.07  
Anonymous Anonyymi said...

Tulipa tuosta Octaviuksen kommentista vain mieleen, että vastikään julkaistun tutkimuksen mukaan täällä "parantumattomasti sairastuneessa" Hollannissa asuvat OECD-maiden onnellisimmat lapset.

Octaviuksen "tosi ja fakta" eivät vastaa sitä, mitä itse tässä yhteiskunnassa asuvana näen ja koen.

18.3.07  
Anonymous Anonyymi said...

Kiitos Eufemia analyyttisesta vastauksesta. Tuossa lauseessa: ’ Haikailemasi länsimaisen yhteiskunnan perusolemus, jos sellaisesta voi missään mielessä puhua, lienee lähinnä siinä, että länsimaat ovat sopeutuneet muutoksiin ja tehneet ne osaksi itseään.’

Olet mielestäni aivan oikeassa. Pitkällisen, vaikean ja mystisen kristinuskon ja demokratian kudelma, jota minä kutsun länsimaisen yhteiskunnan perusolemukseksi, tärkeimpiä piirteitä (edelleen minun mielestäni) on individualismi, sanan- ja ajatuksenvapaus, tasa-arvo, vapaus liikkua, vapaus äänestää ja yksilön ruumiillisten ja henkisten oikeuksien kunnioitus syyttömyys-periaatteen mukaisesti. Pidän itselleni ja lapsilleni tätä perusolemusta huomattavasti parempana kuin esimerkiksi Zimbabwen, Kongon, Pakistanin tai vaikkapa Togon vastaavaa.

Ehkä näen asian liian synkkänä, mutta minusta on todella huolestuttavaa esimerkiksi seuraavat asiat:
- Lukuisat fatwat, joita on langetettu opettajille, lehtimiehille, kirjailijoille ja piirtäjille ympäri Eurooppaa.
- Kriitikkojen sananvapauden menetys, vaikkapa nyt Nobel-kirjailijan tai Hirsi Alin maastapako kuoleman uhatessa.
- Kriittisten kirjojen kääntäjien kuoleman uhka, esimerkiksi Suomessa kääntäjien nimiä ei enää julkaista.
- Ruotsin siirtolaisministerin maan alle meneminen hänen arvosteltuaan tyttölasten sukuelinten silpomista.
- Jne esimerkkejä loputtomiin…

Päivittäin, viikoittain, kuukausittain yhä kasvava määrä vastaavia esimerkkejä. Minusta kannattaisi olla huolissaan, koska kehitys ei näytä mitään pysähtymisen tai hiljentymisen tai integroitumisen merkkejä. Sen lisäksi jos nuo eivät uhkaa länsimaisen yhteiskunnan perusolemusta, niin mikä sitten? Onko ne vain hyväksyttävä?

Mitä se käytännössä oleva tulppa tarkoittaisi? No se tarkoittaisi siirtolaisuuden ehtojen tiukentamista ja tulijoiden valikoimista Euroopassa takaisin sille tasolle, jossa se on joskus ollut. Tähän nyt ei varmasti tarvita mitään ihmeellisiä toimenpiteitä.

Mitä pahtuisi ihmisille, jotka tänne pyrkivät? Öööö - se ei tietääkseni kuulu minulle millään tavalla. He voivat rakentaa omasta omasta maastaan ihan millaisen yhteiskunnan haluavat. Jostain ihmeellisestä evoluution oikusta minä ajattelen kyllä ensisijaisesti omien lapsieni tulevaisuutta.

Tuo siirtomaa-asia minulle ei aukene sitten millään. Eli tarvitsen rautalankaa...:). Mitä sillä on tekemistä eri kulttuurien erojen ja ominaispiirteiden kanssa?

Tuuli, on hienoa, että Hollannissa lapset ovat onnellisia ja olen heidän puolestaan onnellinen. Täytyykin käväistä pitkästä aikaa. Omat lapseni kävelevät kouluun, joka sijaitsee 250 metrin päässä ja ensi syksynä he kävelevät tai ajavat ratikalla kilometrin matkan yläasteelle. Yksin. Hollannissa en ainakaan tiedä, että kukaan tuttavistani ei kuljettaisi, hakisi tai muuten organisoisi turvallista kuljetusta lapsilleen.

Avainsana tuossa lauseessa on: turvallista.

Ja ettei asiasta syntyisi mitään väärinkäsityksiä, kukaan ei varmaan toivo enempää kuin minä, että olisin väärässä, näkisin harhoja, olkiukkoja ja länsimaat eivät menettäisi enempää kulttuurista perustaansa kuin ovat jo tähän päivään menettäneet.

Aurinkoa sinne,

-Octavius

19.3.07  
Blogger Eufemia said...

Ihmisten terveyden ja vapauden uhkaaminen ja rajoittaminen on aina huolestuttavaa. Sananvapauden rajoittaminen on aina huolestuttavaa. Tästä taidamme olla samaa mieltä; minä kuitenkin lasken niiden joukkoon, joista olen näissä suhteissa huolissani, muutkin kuin "meidät" länsimaalaiset, enkä usko, että linnoittautuminen on hyvä suoja näitä uhkia vastaan. Linnoittautuminen tapaa pikemminkin tuottaa niitä kuin suojata niiltä.

Mitä se käytännössä oleva tulppa tarkoittaisi? No se tarkoittaisi siirtolaisuuden ehtojen tiukentamista ja tulijoiden valikoimista Euroopassa takaisin sille tasolle, jossa se on joskus ollut. Tähän nyt ei varmasti tarvita mitään ihmeellisiä toimenpiteitä.

Jumatsuika. Taidat tosiaan olettaa, että siirtolaisten määrän kasvu Euroopassa johtuu siitä, että heitä on ruvettu ottamaan entistä hövelimmin vastaan. Näinhän ei ole. Koetan selittää asita, jotka minusta ovat faktoja, joiden kanssa on tultava toimeen parhaalla mahdollisella tavalla:

- Maailmassa on ihmisiä enemmän kuin koskaan. Me ihmiset lisäännymme jatkuvasti, meitä on siis jatkuvasti yhä enemmän.

- Liikkuminen on kulkuneuvojen kehityksen myötä tullut helpommaksi kuin koskaan.

- Elintasoerot ovat maailmassa suhteettoman suuria. On alueita, joilla elossa pysyminen on vaikeaa, ja on alueita, joilla hankitaan citymaastureita ja matkustellaan huvin vuoksi.

- Niillä alueilla, joissa eläminen on erityisen vaikeaa, lisäännytään kiivaimmin. Tämä johtuu niin koulutuksen kuin ehkäisyvälineittenkin puutteesta, siitä, että lapset ovat ainoa "eläkevakuutus", sekä korkeasta lapsikuolleisuudesta.

- Tiedonkulku on nopeampaa kuin koskaan ja monenlainen tieto leviää laajemmalle kuin koskaan.

Kaikesta tästä seuraa, että köyhillä alueilla elävät ihmiset, joille kotiseutu ei enää tarjoa elantoa, koska heitä on liikaa, tietävät missä on heidän näkökulmastaan ällistyttävän vaurasta ja heidän on mahdollista päästä sinne (tänne).

Jos reagoimme tähän linnoittautumalla ("tulppa"), rajoille syntyy paine, mitä pidän erittäin uhkaavana ajatuksena. Ei ole paluuta aikaan, jolloin sellaista paineitta ei olisi ollut, koska ihmisiä on nykyään niin paljon. Lisäksi jotkut pääsevät aina läpi, joten laittomien siirtolaisten määrä kasvaa. Esimerkkejä seurauksista voi hakea vaikkapa Kiinan kaupungeista, joiden väkilukua kukaan ei tiedä ja joiden väestöstä suurella osalla ei ole mitään oikeuksia.

Mitä pahtuisi ihmisille, jotka tänne pyrkivät? Öööö - se ei tietääkseni kuulu minulle millään tavalla.

He pysyvät olemassa aivan riippumatta siitä, minkä asioiden katsot sinulle kuuluvan ja minkä et. Heistä iso osa myös jatkaa pyrkimistä nykyisiä seutujaan vauraammille alueille. He ovat olemassa myös silloin kun lapsesi ovat aikuisia; meidän tämän hetken politiikastamme riippuu kuinka jännittynyt tilanne silloin on.

Tuo siirtomaa-asia minulle ei aukene sitten millään. Eli tarvitsen rautalankaa...:). Mitä sillä on tekemistä eri kulttuurien erojen ja ominaispiirteiden kanssa?

Siirtomaa-asia liittyy siihen mihin sanoin sen liittyvän: Suomea ei voi verrata entisiin siirtomaaisäntämaihin. Eräillä entisillä siirtomailla on siteitä isäntämaihinsa 1500-luvulta aina nykypäivään asti. Osa niistä on edelleen isäntämaansa osia: esimerkiksi guadeloupelaiset ja réunionilaiset ovat EU-kansalaisia. Entistenkään siirtomaiden siteet isäntämaahan eivät ole katkenneet. Kun näistä maista muutetaan johonkin länsimaahan, on se luontevasti entinen isäntämaa: siellä on ollut sukulaisia ehkä jo satojen vuosien ajan, sen kieli on todennäköisesti yksi oman maan virallisista kielistä ja sillä on käyty koulua, sen kulttuuri on monilta osin jo tuttua ja jopa omaa. Millään maalla ei ole Suomeen tällaisia siteitä, joten Suomeen on paljon vähemmän tulijoita kuin esimerkiksi Ranskaan tai Hollantiin.

19.3.07  
Anonymous Anonyymi said...

Heips, ja kiitos taas analyyttisestä vastauksestasi.

Noista ranskalaisilla listaamistasi asioista olemme täysin samaa mieltä. Tuo on tilanne. Väestönkasvu ja elintasoero aiheuttavat suurimman siirtolaispaineen Euroopassa tunnetun historian aikana.

Historia on täynnä vastaavia esimerkkejä lukuisin määrin. Vaikka mongolien valloitukset tai turkkilaisten invaasio 1600-luvulla. Molemmat väestön siirtymät saatiin loppumaan laittamalla tulppa. Mongolit pysähtyivät aseiden edessä Puolaan ja Japanin rannikkovesiin ja turkkilaiset Wienin portille.

Turkkilaisten invaasiosta jäi jäljelle 50 vuoden ajan ihannoitu monikulttuurinen seos Balkanille. Ennen kommunistien sotilasdiktatuuria vellonut sisällissotien aalto ja lopputulos tiedetään. Verta, kansanmurhia ja ruumiita kasoittain.

Tuosta nykyisestä siirtolaisaallosta otetaan pari konkreettista esimerkkiä siitä Tuulin ihannoimasta Hollannista, joka hänen käsittääkseen on siis se monikulttuurinen ihannevaltio, joka toimii hyvänä esimerkkinä Euroopan tulevaisuudesta. Ja jossa faktat eivät kohtaa luuloja. Kyllä he ovat aivan itse löysällä siirtolaispolitiikallaan mahdollistaneet islaminuskoisen ihmispopulaation valtavan kasvun. Siihen ei siirtomaa-ajoilla ole mitään tekemistä. Hollannilla ei ole koskaan ollut siirtomaita Pohjois-Afrikassa tai Lähi-idässä. Tai sitten historian kirjoissa, joita olen lukenut kerrotaan valheita.

Niistä faktoista. Lopputulos tässä monikulttuurisessa ihannevaltiossa on se, että rikoksen uhriksi joutuu noin viidesosa hollantilaisista. Joka viideskymmenes nainen raiskataan. Joka vuosi. Noin kolmasosa hollantilaisista tuntee itsensä turvattomiksi. Yli 100 000 pääosin syntyperäistä hollantilaista muuttaa maasta pois joka vuosi, määrä kasvaa joka vuosi ja tätä ahkeraa väkeä houkutellaan mm. Ruotsin maaseudulle, Uuteen Seelantiin ja Kanadaan. Arvioiden mukaan vuonna 2050 Hollannissa on muslimienemmistö. Lähde CBS Statline, todella hyvät viralliset tilastosivut Hollannista.

Otetaan toinen esimerkki – Australia. Maan pohjoispuolella on suuren muslimivoittoisen väestön asuttama suuren väestönkasvun ja siirtolaispaineen alue, suurimpana maana Indonesia. Australiassa kehitys alkoi kulkea niin *huokaus* tuttua polkua. Muslimisiirtolaisia, slummeja, jengejä, uhkia sananvapaudelle, joukkoraiskauksia, jne… Hallitus vaihtui ja siirtolaislait kirjoitettiin uudelleen, laitettiin todella tiivis tulppa. Australiassa on tänä päivänä erittäin tiukka ja työhön velvoittava lainsäädäntö, sosiaaliturvaan ja kansalaisuuden piiriin pääset vasta 5 vuoden työn tekemisen jälkeen. Laittomat siirtolaiset palautetaan poikkeuksetta. Lopputuloksena on, että tilanne rauhoittui.

Niin, Australiassa laitettiin tulppa ja väestöpaine ei ole kadonnut minnekään. Sananvapauskin pelastui eikä ennustuksesi huolimatta tuottanut yhtään mitään uhkaa sananvapaudelle. Vai on niin, että Australia on pelkästään yksittäistapaus? Väärä valinta? Moraalisesti väärin? Miten australialaiset kokevat sen moraalisäteilyn aiheuttaman tuskan, jota Länsi-Euroopan liberaalit heihin heijastavat? Viettävätkö he unettomia öitä? Tuskin.

…kun lapsesi ovat aikuisia; meidän tämän hetken politiikastamme riippuu kuinka jännittynyt tilanne silloin on.

Täsmälleen noin. Tiivistit asian loistavasti. Voimme valita siis Hollannin, Ranskan ja Balkanin tien. Tai Australian tien.

Minulle valinnan tekeminen on todella helppoa…:).

-octavius

20.3.07  
Blogger Eufemia said...

Valitsit sitten malliesimerkiksi sen maan, joka on kunnostautunut mm. lähettämällä pakolaislapsia määrittämättömiksi ajoiksi vankileirimäisiin oloihin saarille maan ulkopuolelle.

Noh, en usko, että pääsemme juuri mistään yhteisymmärrykseen. Meillä näet näyttää olevan hyvin erilaiset käsitykset siitä, mikä on väistämätöntä, sekä siitä, mikä on epärealistista.

Sinä selvästikin katsot, että kulttuuri on jotain erittäin pysyvää, joka erottaa ihmiset toisistaan perustavanlaatuisesti, ja että suurten väestönliikkeiden myötä syntyvät ongelmat ovat seurausta "kulttuurien yhteentörmäyksestä". Sattumoisin työstän paraikaa artikkelia kulttuurin käsitteen historiasta ja sen suhteesta kansallismieliseen ajatteluun - ja noh, en voi ajatella tuohon tapaan.

Näyttää siltä (korjaa ihmeessä jos olen väärässä), että pidät tiettyjen väestöjen liikkeisiin liittyvien jännitteiden säilymistä välttämättömyytenä. Minä taas en pidä; voin hyvinkin kuvitella tilanteen, jossa nykyiset jännitteet ovat ainakin vähentyneet merkittävästi. Tuohon tilanteeseen ei päästä linnoittautumalla; Australian siirtolaispolitiikka ei ole mielestäni realistinen ja kestävä ratkaisu, sillä se kasvattaa jännitettä maan rajoilla.

Tuuli ei muuten väittänyt Hollantia ihannevaltioksi. En tiedä sen tarkemmin mitä hän tuumii enkä tunne Hollannin tilannetta kovin hyvin. Ranskassa taas olen asunut ja edelleenkin asuisin täällä huomattavasti mielummin kuin Australiassa. Se, mitä kuvaat "rauhoittumiseksi", on näet minusta karmivaa. En tahdo, että ongelmat "ratkaistaan" lähettämällä ongelmalliset ihmiset vankileireihin jonnekin muualle. Syyksi riittää jo se, että minusta se on väärin ja epäinhimillistä. Lisäksi, ja tämä vedonnee moniin paremmin, se on minusta epärealistista. Näin ongelmia ei näet ratkota, ne vain siirretään pois näkyvistä, kasvamaan entistäkin suuremmiksi. Ranskassa ongelmat ovat sellaisella etäisyydellä, että niiden ratkaisemisen, yhteiselon ja -toiminnan kehittämisen suhteen voi olla melko optimistinen - kuten olen.

En usko, että on paluuta aikaan, jolloin muu kuin koko maailman ja kaikki ihmiset huomiooon ottava kansallinen politiikka oli mahdollista. Yritys linnoittautua ja unohtaa muurien ulkopuolella olevat on tuomittu tuhoutumaan omaan mahdottomuuteensa ennemmin tai myöhemmin.

20.3.07  
Anonymous Anonyymi said...

No moi taas.

'Ongelmien ratkaisemisen, yhteiselon ja -toiminnan kehittämisen suhteen voi olla melko optimistinen - kuten olen.'

Tuota kirjoitettua historiaa on aika pitkältä ajalta. Missään se ei ole vielä kuvaamallasi tavalla onnistunut. Ei missään eikä koskaan.

En minäkään pidä kaikista elämän faktoista. Jotkin niistä ovat inhottavia, epämiellyttäviä ja valtavan raadollisia. Mutta ne ovat faktoja.

Joka tapauksessa minusta on mukavaa, että ajatuksia ja mielipiteitä voi vaihtaa kiihkottomasti ja oman mielipiteensä asiallisesti perustellen.

Onko Sinusta tilanteen rauhoittuminen eli siis joukkoraiskausten merkittävä vähentyminen karmaisevaa?

Loogisen ajattelun ystävänä kummeksun tavattomasi esittämääsi päättelyketjua. Minusta siinä on nyt aika heikko kohta.

Ystävällisin ja aurinkoisin terveisin Suomesta:

-Octavius

p.s. mikä tässä verifioinnissa oikein temppuilee kun se vaatii sen kahteen kertaan?

20.3.07  
Blogger Eufemia said...

No hei taas.

Asuin kaksi vuotta Pariisin kupeessa 250 000 asukkaan kaupungissa nimeltä Nanterre. Se oli vielä 60-luvulla tunnettu siirtolaisslummeistaan, nykyään siellä on mm. Algerian lähetystö. Kun asuin siellä muutama vuosi sitten, se vaikutti viihtyisältä kaupungilta, jossa alkuperältään ranskalaiset saattavat hyvinkin olla vähemmistönä - eivätkä he silti ole muuttamassa pois. Asunnot ovat haluttuja ja melko tyyriitä. Muistakin maista löytyy hyviä paikallisia esimerkkejä siitä, kuinka alkuperältään monenkirjava väestö elää sopusoinnussa keskenään; päinvastaiset esimerkit, levottomat paikat, vain saavat huomattavasti enemmän julkisuutta. Niinpä väitteesi "ei missään eikä koskaan" ei mielestäni ole tosi.

Mitä tulee väitteeseesi "joukkoraiskausten vähentymisestä", en usko, että sekään on tosi. Raiskaukset on vain siirretty pakolaisleireille, missä asialle ei edes koeteta tehdä mitään. Kyllä, se on minusta karmaisevaa.

Verifiointi on temppuillut jo pitkään, se on tosiaan rasittavaa.

20.3.07  
Anonymous Anonyymi said...

Niin, kuten Eufemia mainitsikin, en ole sitä mieltä, että Hollanti on ihanneyhteiskunta. Ei sitä tosin mielestäni ole Suomikaan. Näistä kahdesta yhteiskunnasta asun kuitenkin tällä hetkellä mieluummin Hollannissa.

Hollannista tuntuu olevan aika hurja kuva monellakin suomalaisella. Se ei sinänsä ole yllättävää - uutiskynnystä kun ei ylitä se, että suurimman osan ajasta täällä ihmiset elävät varsin rauhallista peruselämää. Lapsetkin uskaltavat kävellä kouluun ja koulusta kotiin. On meillä tosin tässäkin kaupungissa vapaalla jalalla yksi raiskaaja - vaalea, hollantia puhunut mies, joka raiskasi nuoren naisen muutama viikko sitten. Kamala tapaus.

Emme siis juoksentele täällä karkuun islaminuskoisia verenhimoisia raiskaajia, tai muuta kaikki kiiruusti ulkomaille pakoon.

Eufemian kuvaus siitä, kuinka monenkirjava väestö elää sopusoinnussa, vastaa suunnilleen sitä, mitä itse näen täällä Haagin seudulla. Puolisollani on paljon islaminuskoisia tutkijakollegoita, ja itselläni islaminuskoisia ja pohjoisafrikkalaisia opiskelukavereita. (Osa Hollannin islaminuskoisista muuten on kuin onkin entisistä siirtomaista - Indonesiasta ja Surinamista.) En tunne itseäni uhatuksi - fyysisesti tai kulttuurillisesti - heidän suunnaltaan, tai koe, että heidän erilaisuutensa uhkaisi omia arvojani.

Taidan lopettaa keskustelun osaltani tähän. Keväänjatkoa.

21.3.07  
Anonymous Anonyymi said...

Moi.

Tuosta työstämästäsi artikkelista sen verran, että kuulostaa tavattoman mielenkiintoiselta. Itsekin olen lueskellut asiaan liittyvää kirjallisuutta ja erilaisia teorioita. Niiden heikkous tahtoo vain olla se, etteivät ne pysty millään tavalla yhdistämään ympäröivää todellisuutta ja todennettavissa olevaa faktaa teorian sisältöön. Ei ihme, että Huntington herättää niin paljon intohimoja suuntaan ja toiseen, hänhän lähestyy asiaa todellisuuden ja historiallisten faktojen kautta, joita kukaan ei pysty kiistämään kuin tunnetasolla.

Minun mielestäni lienee aika kiistatonta, että melkein kaikkien Afrikasta ja islamilaisista maista tulleiden siirtolaisryhmien kulttuurin peruspiirteet säilyvät sitkeästi, vaikka ne elävät pitkään muiden kulttuurien keskellä ja vaikutuksessa ilman mitään erityistä suunnitelmaa. Tällaisesta on esimerkkinä afroamerikkalaiset, jotka ovat eläneet satoja vuosia Yhdysvalloissa, mutta silti heillä on oma selvästi erillinen kulttuurinsa. Sen seuraukset tulevat selvimmin esille niillä alueilla, joilla on siirtolaisten prosentuaalinen osuus on suuri. Haiti tai Detroit omine kulttuuriperinteineen ja kulttuurin tuloksena tulleen yhteiskunnan toiminta on varmaan aika hyvä verrokki siihen mikä Ranskaakin odottaa 50 vuoden kuluttua ja mikä on nähtävissä no-go-zoneilla jo nyt.

Yksi asia mitä olen pohtinut on valloitettavana olevan ja vielä vallassa olevan kulttuurin käyttämän väkivaltakoneiston rooli ja käytetyn väkivallan aste. Pahimmassa tapauksessahan konflikti puhkeaa avoimeksi sodaksi Balkanin tapaan korvaten nykyisen hiljaisen sisällissodan.

Luvallasi käytän keskusteluamme nimettömänä lähdeaineistona omassa artikkelisarjassani, jonka työnimenä on: Oikotie taistolaisuudesta punavihreään ideologiaan – miten kognitiivinen dissonanssi toimii käytännössä? Lähdeaineistoa olen kerännyt nyt vuoden ajan kymmenien ihmisten kanssa keskustellessani.

Mukavaa päivänjatkoa sinne jonnekin. Samoin Tuulille.

-Octavius

21.3.07  
Blogger Eufemia said...

Terve taas.

Jännää, että näet nykyisen tilanteen "hiljaisena sisällissotana". Minä en näe. Jännää myös, että erotat nimenomaan "Afrikasta ja islamilaisista maista tulleiden siirtolaisryhmien" kulttuurit erityisen hyvin säilyviksi. Minusta näyttää näet selvältä, että myös esim. amerikansuomalaisten kulttuuri on säilynyt monilta osin omanlaisenaan niillä seuduilla, joilla heitä on paljon. Kieli on tietysti monilla unohtunut, mutta erinäiset tyypillisyydet näkyvät edelleen. (Olisi muuten kiinnostavaa nähdä heidän itsemurhalukujaan.) En kuitenkaan pidä kulttuuripiirteitten säilymistä ongelmana. Esimerkiksi Nanterressa näki paljon eri kulttuureista juontuneita tapoja; olennaista oli, että ihmiset olivat omaksuneet myös sen verran kaikille yhteisiä tapoja, että yhteiselo sujui mukavasti.

Huntington ei ole ainoa, joka vetoaa "faktoihin". Mieleen tulee esimerkiksi toinen populaari tutkija, Emmanuel Todd. Hän on siitä hupaisa, että väestötieteilijänä hän vetoaa tiukasti laskettaviin asioihin - ja päätyy aivan erilaisiin ennustuksiin kuin Huntington. Voi ennustamisen vaikeutta.

Työstämäni artikkeli on lähinnä tieteenfilosofiaa, joten en usko, että se on kovin monen mielestä kiinnostava. Vaan käytä toki keskusteluamme lähdeaineistona omissa artikkeleissasi.

21.3.07  
Anonymous Anonyymi said...

Ruotsalaisesta imperialismista ja hiekkalaatikkoleikeistä:

Haastamatta Eufemian ajatuksenkulkuja missään muussa suhteessa, ehdottaisin kuitenkin Ruotsilla olevan aktiivisen imperialistisen historian esimerkiksi baltian maiden Suomen, Saksan ja Puolan osalta. Saksassa valloitukset ylsivät niinkin etelään kuin Augsburgiin. Myös Trondheim kuului tovin Ruotsille, vaikka ei merentakainen valloitus olekaan. Kenen imperialismia Ahvenanmaa on? Suomalainen imperialismi taas suuntautui kohti pohjoista, ajaen silloista alkuperäis-, vai pitäisikö sanoa 'aikaisempaisväestöä' edellään. Pohjois-Amerikan kolonialisointi ei ollut valtiojohtoista imperialismia, mutta siinäkin pohjoismaiden kansalaisilla oli roolinsa.

Palatakseni Ruotsiin, hieman kauempanakin sillä oli intressejä. Nykyisen Delawaren alueella oli Uuden Ruotsin siirtokunta seitsemäntoista vuoden ajan ja Kultarannikolla oli lyhytaikaista ja myöhemin Tanskalle menetettävää asutusta. Ruotsalainen orjakauppa kesti kunnes Uuden Ruotsin siirtokunta siirtyi hollantilaisten hallintaan. Guadaloupe oli tovin Ruotsin hallinnassa ennenkuin se palautettiin Ranskalle ja Saint-Barthélemy myytiin samalle taholle.

Levottomuutta herättää jonkun myöhemmin esittämä ajatus ihmisestä saasteena vieraalla maaperällä. Suomalaisen pop-artistin sanoin: "Se on mi... mie leikin sillä."


Käsityöläinen, tai sellainen

22.3.07  

Lähetä kommentti

<< Home