22.11.05

Feministinen kirjoitus

Asserting the rights which women in common with men ought to contend for, I have not attempted to extenuate their faults; but to prove them to be the natural consequence of their education and station in society. If so, it is reasonable to suppose that they will change their character, and correct their vices and follies, when they are allowed to be free in a physical, moral, and civil sense.

Olen etsiskellyt verkosta artikkeleita, joissa käsiteltäisiin onnistuneesti patriarkaatin käsitettä, mutten löydä. Harmillista. Sen sijaan päädyin lukemaan Mary Wollstonecraftia, josta pidän kovasti. Mielekäs patriarkaatin käsitteen käyttötapa minun täytyy nyt kirjastojen ollessa suljettuina muotoilla kuitenkin itse.

Vulgaariversio patriarkaattiteoriastahan esittää naisten (mahdollisesti aina ja kaikkialla) eläneen ja elävän edelleen alisteisessa asemassa miehiin nähden, ja tämän alisteisuuden ajatellaan näkyvän mitä moninaisimmilla elämän alueilla. Jos patriarkaatista puhuttaessa pysähdytään tähän, on vain esitetty laajuuttaan melko epämääräinen väite. Jos aletaan luetella esimerkkejä tavoista, joilla väitetty alisteisuus näkyy julkisuudessa ja joilla sitä ylläpidetään, voidaan ehkä saada joku miettimään jotain. Tätä on kuitenkin tehty jo niin paljon, ettei ole mitenkään yllättävää löytää samasta naistenlehdestä sekä artikkeli naisten kohtaamasta mitätöinnistä, että seuraavalta sivulta oivallisia esimerkkejä tavoista, joilla naisia opetetaan mitätöimään itseään. Vulgaariversio patriarkaattiteoriasta on tullut osaksi kulttuurin mielikuvitusta, ja se kukkii mitä villeimmillä tavoilla. Kerran eräällä keskustelupalstalla törmäsin kirjoittajaan (vai olikohan koko nimimerkki parodiaa?), joka julisti että häntä sorretaan, koska miesten vaatimusten vuoksi hänen on pakko käyttä string-alushousuja.

Jotta patriarkaatin käsitteellä tekisi mitään, on mietittävä miten alisteisuus ja valta ilmenevät, ja ilman muuta kyseenalaistettava se, että "patriarkaatti sortaa naisia". Ei suinkaan, patriarkaaliset vallan muodot, siten kuin ne ymmärrän, hyödyttävät selvästi joitain ihmisiä ja joillekin niistä seuraa harmia. Nämä ihmiset eivät ole itsestäänselvästi mitään tiettyä sukupuolta.

Antropologiassa patriarkaalisuudella ei yleensä tarkoiteta vain yhteiskuntamallia, jossa miehet ovat hallitsevassa asemassa suhteessa naisiin. Sanassa "patriarkaalisuus" kuuluu patiarkka, eli hallitseva mies, johon nähden muut miehet ovat tietyn hierarkian mukaisesti alisteisessa asemassa. Vaikutusvaltaisin, uskottavin ja oikeassa on se, joka on hierarkiassa korkeammalla. Hierarkia määrää totuuden.

Yhteiskunnassa missä elämme, patriarkaatin käsitteen hedelmällisin puoli piilee juuri ajatuksessa hierarkiasta, joka määrittää järjestykseen pantujen yksilöiden ominaisuuksia. Ei siis niin, että ihmiset ovat järjestyksessä ominaisuuksiensa perusteella, vaan niin, että ihmiset järjestetään ensin muutaman kriteerin perusteella, ja järjestyksestä päätellään heidän muut ominaisuutensa. Tätä kutsun patriarkaaliseksi vallaksi. Tyypillinen esimerkki siitä olisi, että naista ei päästettäisi yliopistoon koska naiset eivät kykene johdonmukaiseen ajatteluun. Toinen tyypillinen esimerkki olisi, että mies ei pääse etenemään urallaan johtavaan asemaan, koska hän on mustaihoinen, eivätkä mustaihoiset kykene kantamaan vastuuta. Epätyypillisempi, mutta ehkä käsitettä selventävä esimerkki voisi olla hiljainen ja ujo nuori mies, jota kartetaan todennäköisenä stalkkerina tai muuten ihme hiipparina joidenkin ulkoisten ja harrastuksiin liittyvien tuntomerkkien perusteella. Esimerkiksi sopii myös se, että kun menin aikanaan Fazerille ostamaan kosketinsoitinta, myyjä kertoi laitteen ominaisuuksista mukanani olleelle miespuoliselle ystävälleni, ja totesi minulle, että "eikös se olekin kivan värinen, ja tiedätkös, sellainen oli Euroviisuissa lavalla".

Olennaista patriarkaalisessa vallassa ja sen käytössä on mitätöinti. Ominaisuuden a perusteella päätellään ominaisuudet b, c, d ja niin edelleen. Päätelmän virheellisyyden todistaminen ei auta. Vaikka kerta toisensa jälkeen osoittaisin ymmärryskykyni ja asiantuntemukseni musiikkiliikeiden tai rautakauppojen myyjille, he unohtaisivat kuitenkin kasvoni ja olisin taas seuraavalla kerralla "tyttö" kaikessa kykenemättömyydessään. Osa ei ehkä edes uskoisi vaikka mitä tekisin, vaan pitäytyisi käsityksessään: jos tosiasiat eivät sovi stereotypiaan, sen pahempi tosiasioille. (Olen kyllä valmis kohtaamaan musiikkiliikkeen tai rautakaupan myyjän, joka ei kohtele minua kuin vähäjärkistä. Heitäkin on.)

Patriarkaalinen valta tajoaa kuitenkin myös positiivisia ominaisuuksia: perinteinen esimerkki olisi miesten oletusarvoinen rationaalisuus. Tai palatakseni rautakauppiaiden maailmaan, mies joutuu kerta toisensa jälkeen selittämään, että ei tiedä sen härvelin nimeä, mikä pitäisi hankkia, eikä ymmärrä esillä olevien koneiden toimintaperiaatetta. Positiivisten oletusten rikkominen on joskus hankalaa, ne näet tapaavat olla myös odotuksia. Sen sijaan jos odotukset täyttää, patriarkaalinen valta tietysti tukee itsetunnon rakentumista: jos on oikeasti hyvä siinä, missä on oletusarvoisesti hyvä, saa helposti paljon positiivista palautetta.

Emme elä yhteiskunnassa, jossa hierarkioita olisi vain yksi. Emme myöskään elä yhteiskunnassa, jossa patriarkaalinen valta kohdistuisi vain naisiin tai vaikkapa rodultaan valtaväestöstä poikkeaviin; patriarkaaliset valtasuhteet koskettavat meitä kaikkia. Ennakko-odotuksia joutuu rikkomaan jatkuvasti jos tahtoo ylipäätään toimia mitenkään. Patriarkaalinen vallankäyttö on kuitenkin hieman eri asia kuin patriarkaalisten valtasuhteiden verkostossa eläminen.

Valtaa ei tietenkään kannata käsitellä jonain ulkoa tai ylhäältä tulevana, johon ei voi vaikuttaa. Valtasuhteiden verkosto toimii nimen omaan arjen ratkaisujen, tottumusten ja yksilöiden tekojen kautta. Esimerkiksi jotain väitettä puolustettaessa ei puolusteta vain tuota väitettä, vaan puolustetaan myös valittuja puolustuskeinoja. Valinnalla osoitetaan, että ne uskotaan päteviksi. Patriarkaalinen vallankäyttö on sellaista, joka vahvistaa patriarkaalista valtaa: kun musiikkiliikkeen myyjä pysyy sitkeästi päätöksessään, etten voi ymmärtää ostamastani kosketinsoittimesta mitään koska olen tyttö, hän osoittaa teollaan tukevansa patriarkaalisen vallan perustavaa hierarkiarakennetta. Hän väittää todeksi sen, että koska minulla on ominaisuus a, minulla on väistämättä myös ominaisuus b, ja evää minulta mahdollisuuden osoittaa, ettei niin ole.

Patriarkaalinen vallankäyttö ei siis liity välttämättä sukupuoleen. Se voidaan liittää osaksi mitä hyvänsä hierarkiaa. Minut innoitti tämän merkinnän kirjoittamiseen MariaKristiinan blogissa keskustelua herättänyt esimerkki patriarkaalisesa vallankäytöstä: Tiina Kaarela valitsi (hän on tehnyt niin monta kertaa ennenkin) iän hierarkian järjestäväksi periaatteeksi, ja vahvisti patriarkaalista valtaa käyttämällä asemaansa tässä hierarkiassa itseään alempana olevan ihmisen ajattelun mitätöimiseen. Minkäänlainen vastaperustelu ei voinut auttaa, koska totuus määräytyy hierarkian kuvaamalla tavalla. Teko ei muodoltaan mitenkään eroa siitä, että klaanin johtaja ilmoittaa totuuden.

Tunnisteet:

10 Comments:

Blogger Matti said...

Onko patriarkaatti mielestäsi nimitys tilalle, jossa tietynlaiset valtasuhteet ovat voimassa, vai selittävä tekijä, joka selittää miksi ne ovat voimassa?

23.11.05  
Blogger Jari Sedergren said...

Mietin tätä aamulla, kun lapseni oli menossa uskonnon kokeeseen kouluun. Hän kapinoi teksteissä ilmennyttä sanaa "kantaisä" vastaan. Yritin selittää sen tarkoittavan "patriarkkaa", siis miespuolista henkilöä, jonka jälkeen tarina yhteisöstä muuttuu. Siksi monet yhteisötarinat palautuvat patriarkkaan, jota sanotaan myös kantaisäksi.

En ole varma, uskoiko hän minua edes periaatteellisesti.

23.11.05  
Blogger Eufemia said...

Matti, pikemminkin tilalle, jossa tietynlaiset valtasuhteet ovat voimassa. Kuitenkin niin, ettei tuo tila ole mitään jähmeää ja kaikenkattavaa, vaan jotain, joka ilmenee tai on ilmenemättä eri hetkinä. Aina kun sen huomaa,voi huudahtaa "Patriarkaatti!". Ilmenemiseen voi vaikuttaakin. Eikö se selityksenä olisi aika tautologinen: on näin koska on näin?

Sedis, pitäisikö sinun tarjota myös kilpaileva selitys? Kantakirjan kanta-sanan sijaan lähtökohdaksi voisi ottaa vaikkapa kantapään kannan?

23.11.05  
Blogger Panu said...

hiljainen ja ujo nuori mies, jota kartetaan todennäköisenä stalkkerina tai muuten ihme hiipparina joidenkin ulkoisten ja harrastuksiin liittyvien tuntomerkkien perusteella

Eli siis perus-ATM?

Tuota minä muuten aina olen ihmetellyt tuota stalkeriksi leimaamista pelkästään "joidenkin ulkoisten ja harrastuksiin liittyvien tuntomerkkien perusteella".

Ja muuten: oma kokemukseni viittaa vahvasti siihen, että nuoret naiset itse provosoivat tuollaisia tyyppejä stalkereiksi, joko jonkin älyttömän tiedostamattoman käyttäytymismallinsa vuoksi, tai sitten tieten tahtoen.

23.11.05  
Blogger Eufemia said...

Panu, aivan. Patriarkaalisen vallan kierous piilee tietysti siinä, että monet alkavat noudattaa itseensä kohdistuvaa tyypittelyä, ja tällä tapaa vahvistavat kulloisiakin hierarkioita. Siitähän Wollstonecraft-sitaatissani puhutaan.

En oikein osaa uskoa, että kovin moni teinityttö tietoisesti ja harkiten provosoi ketään stalkeriksi. Omat muistikuvani teinityttöydestä ainakin viittaavat siihen, ettei noin monimutkainen yhteiskuntamme valtarakennelmia ja niiden tukemista tai tukematta jättämistä erittelevä ajattelu ole hirveän yleistä teinityttöjen keskuudessa. Jotkut pojat ja jotkut tytöt ovat teinin maailmassa kiinnostavia, jotkut eivät. Ei-kiinnostavat ovat myös merkityksettömiä, sillä energiaa uppoaa tolkuttomasti omien angstien ruotimiseen, eikä ei-kiinnostavien mahdollisten tuntemusten ajatteluun liikene kauheasti aikaa. Aktiivisilla halveksunnansoituksilla osoitetaan omaa paikkaa hierarkiassa: kohteena ei ole se, jota kohtaan käyttäydytään kurjasti, vaan ne kiinnostavat, joille pitää osoittaa mahdollisimman korkea sija nokkimisjärjestyksessä. Jostain tuollaisesta uskoakseni on kyse. Tästä sitten aikuistutaan kohti harkitumpaa käytöstä, jos aikuistutaan.

23.11.05  
Anonymous Anonyymi said...

Hmm. Letkautukseni iästä voidaan tietysti käsittää ja ylitulkita tuollakin tavalla, mutta varsinainen nälvimiseni syy tai kritiikkini kohde ei ole tietenkään ollut kirjoittajan ikä, onhan henkilö jo ihan kunnon vanhapiika-iässä ;-) eikä henkilön osoittaminen vähempiarvoiseksi siitä syystä, että kirjoittaja on minua nuorempi. V*******ni syynä ovat vain ihan yksinkertaisesti, loputon jargon ja besserwisseröinti sekä tarkoitushakuiset tulkinnat tekstistäni.

Siksi toisekseen, alunperin tyylin valinta ei ole minun, vaan sen-jonka-nimeä-en-mainitse.

Jätit muuten mainitsematta, että myös minua täditellään yms. milloin ei käytetä vahvempia ilmaisuja näiden kumppanusten kirjoituksissa, eikä lapsenikaan näytä olevan paskanheitolta rauhassa.

Mitä taas tulee patriarkaatin käsitteeseen, en tiedä onko kovin hedelmällistä irroittaa sitä sukupuolen käsitteestä. Se ei ainakaan tuo asiaan mitään lisäarvoa.

Valtaa käytetään eri konteksteissa, mutta se ei tee vallankäytön erityttämistä tarpeettomaksi ja essentialismin houkutus piilee kaikkialla, missä on epätasa-arvoa.

25.11.05  
Blogger Eufemia said...

Kuten varmaan olet huomannut, luemme MariaKristiinan tekstejä hyvin eri tavoilla. Minusta hän on hyvin rauhallisesti ja ymmärrettävästi kantojaan perusteleva kirjoittaja, besservisseröinnistä en ole huomannut häivääkään.

Letkautuksesi olisi käynyt letkautuksesta jos et olisi käyttänyt samaa piruilevaa mitätöimiskeinoa monta kertaa aiemminkin. Koska olet, senkin jälkeen kun sinulle on sanottu, että se tuntuu ikävältä, se ei minusta vaikuta enää letkautukselta. Se oli nimen omaan vittuilua.

Tyylin valinta ja tädittely: en ole nähnyt MariaKrsitiinan tädittelevän ennen kuin olit tytötellyt häntä varsin moneen otteeseen. Totta, sekään ei ollut minusta hyvä ajatus, sillä argumentti "kun toi tekee noin niin mäkin saan" on huono, aivan riippumatta siitä, kuka sitä käyttää. Päätös omaksua tyyli vastauksena jonkun toisen tyylinvalintaan tukee tuota huonoa argumenttia.

En nähdäkseni kokonaan irrottanut patriarkaatin käsitettä sukupuolen käsitteestä, sillä sana itse muistuttaa historiastaan ja monin paikoin nykypäivästään, jossa hierarkian korkeimmalla tasolla on mies. Kuitenkaan useimmat patriarkaatin teoreetikotkaan eivät ole liittäneet patriarkaalista vallankäyttöä pelkästään sukupuoleen: naisten lisäksi väriliset, lapset, vammaiset jne. on nähty häviäjinä patriarkaalisissa valtaviritelmissä.

Kuvaamanikaltaisella vallankäytön muodolla on hyvin helppo nolata ja mitätöidä. Esimerkiksi teinien maailmassa se on hyvin yleinen. Tahdoin herättää ajattelemaan, että emansipaation ei pitäisi olla emansipaatiota vain siitä hierarkiasta, jonka mukaan on itse muita huonompi. Tulisi emansipoitua vastustamaan koko valtarakennetta, jonka keinoilla esimerkiksi naisia on mitätöity.

25.11.05  
Blogger MariaKristiina said...

TK: "V*******ni syynä ovat vain ihan yksinkertaisesti, loputon jargon ja besserwisseröinti sekä tarkoitushakuiset tulkinnat tekstistäni."

Minun vai Panun? Et ole muuten edelleenkään tarkentanut, mitä tekstejäni mahdollisesti tarkoitit omassa blogikirjoituksessasi.

TK: "Siksi toisekseen, alunperin tyylin valinta ei ole minun, vaan sen-jonka-nimeä-en-mainitse."

Kuinkahan olenkaan aina ihan itse voinut valita kirjoitustyylini täysin riippumatta siitä, kenen kanssa keskustelen ja miten hän kirjoittaa - onko se tosiaan muille mahdotonta? Kirjoitin muuten blogissani joku aika sitten myös siitä, kuinka nämä tällaiset "jätänpäs nimen sanomatta" -tyyppiset kommentit ärsyttävät.

TK: "Jätit muuten mainitsematta, että myös minua täditellään yms. milloin ei käytetä vahvempia ilmaisuja näiden kumppanusten kirjoituksissa, eikä lapsenikaan näytä olevan paskanheitolta rauhassa."

Jälleen käsittelet minua ja Panua yhtenä kokonaisuutena etkä erillisinä ihmisinä - siitäkin taisin blogissani jo huomauttaa.
Eufemia näytti ymmärtäneen pointtini siitä, etten ole vastuussa kumppanini kirjoituksista, joten hän ei tietenkään käsitellyt kirjoituksessaan niitä Panun mahdollisia epäasiallisuuksia. Itse olen kerran käyttänyt ilmausta "uteliaita täti-ihmisiä" ja silloinkin viitatessani geneerisempään joukkoon (ts. halusin ilmaista, etteivät muidenkaan tuntemattomien henkilökohtaiset utelut tai kommentit esimerkiksi suhteestani ole erityisen tervetulleita), mutta toki esimerkiksi ilmaus 'nettikirjoittelija' olisi ollut neutraalimpana ja vähemmän stereotyyppisenä näin jälkikäteen ajateltuna huomattavasti parempi. Tässä vaiheessa ilmauksen vaihtaminen tulkittaisiin kuitenkin todennäköisesti todisteiden tuhoamiseksi, joten olkoon.

E: "Letkautuksesi olisi käynyt letkautuksesta jos et olisi käyttänyt samaa piruilevaa mitätöimiskeinoa monta kertaa aiemminkin. Koska olet, senkin jälkeen kun sinulle on sanottu, että se tuntuu ikävältä, se ei minusta vaikuta enää letkautukselta. Se oli nimen omaan vittuilua."

Kaarelan kohdalla on näköjään huomattavissa nimenomaan taipumusta käyttää juuri niitä keinoja, joista olen huomauttanut. Mitä luultavimmin kyseessä on siis täysin tahallinen ärsyttäminen, jota minun on vaikea ymmärtää. Jos minulle suoraan ja perustellen sanotaan, että jokin tietty asia ärsyttää ja tuntuu ikävältä, pyrin välttämään sitä jatkossa. Juuri siksi toivoisin myös Kaarelan täsmentävän, mikä kirjoituksissani häntä niin kovasti häiritsee - kun en sitä itse kirjoituksistani löydä eikä ole tuntunut löytävän kukaan blogiini kommentoineistakaan. Nettikirjoittelun lopettaminen tai aiheiden rajaaminen neutraalimmiksi Kaarelan ärsyttämisen välttämiseksi ei kuitenkaan liene hyvä vaihtoehto, joten olen toistaiseksi päättänyt vain olla kommentoimatta hänen blogissaan muuten kuin tarvittaessa ilmoittaakseni käsitelleeni hänen kirjoitustaan omassani.

25.11.05  
Anonymous Anonyymi said...

Kommentoin nyt vain lyhyttä osiota kirjoituksestasi:

"..kun menin aikanaan Fazerille ostamaan kosketinsoitinta, myyjä kertoi laitteen ominaisuuksista mukanani olleelle miespuoliselle ystävälleni, ja totesi minulle, että "eikös se olekin kivan värinen, ja tiedätkös, sellainen oli Euroviisuissa lavalla"."

Tein Fazerilla ostoksia viime kesänä ja nieleskelin kyyneleitä aurinkolasieni takana siitä kamalasta käytöksestä. Lopulta sanoin myymäläpäällikölle, että olen maksava asiakas, en tyttö, jota mittaillaan miesporukassa päästä varpaisiin. Sain pahoittelut sekä ilmaisen piuhan...

Bänditreeneissä kerroin tapausta ja muut vastasivat kuin yhdestä suusta, että "älä asioi siellä"! Kaikki muutkin soittajat olivat kyllästyneitä heidän nasaaliääneensä ja besserwissermäseen asiakaspalveluunsa. Ja totta: löytyyhän Hgissä muitakin musiikkiliikkeitä.

Muutaman viikon kuluttua sain kutsun heidän asiakaskutsuilleen, jossa en ollut aikaisemmin käynyt. Myyjät olivat smokki päällä ovella vastassa kysellen, olinko ollut pianoon tyytyväinen.
Ilmeisesti kannatti kerrankin avata suunsa.

3.12.05  
Anonymous Anonyymi said...

Vastikään F-Musiikin pianopuolella ystäväni kanssa asioineena voin allekirjoittaa kaikki liikkeen myyjiä kohtaan suunnatut ylenkatseisuussyytökset. Meille molemmille jäi testausreissusta olo, ettemme näköjään Fasun asiakkaiksi kelvanneet, emmekä todellakaan saaneet asiallista selvitystä soittimien ominaisuuksista, vaikka olemme sentään molemmat musiikin ammattilaisia. Niin ja siis me olemme kumpikin miehiä - saattaa olla, että sukupuoli ei ole tämän nimenomaisen liikkeen tapauksessa se ainoa mahdollinen palvelun huonoutta selittävä tekijä.

Se piano muuten hankittiin sitten Pianokeskuksesta Lauttasaaresta, jossa on paremman palvelun lisäksi parempi hinta-laatusuhde :) Heidän valikoimassaan ei kylläkään paljon sähköisiä soittimia ole.

3.4.06  

Lähetä kommentti

<< Home